31.8.2015

Hei hei mitä kuuluu?

Tän kummemmin ei
juhlistettu tänä vuonna :)
On ollu näköjään viikko väliä postauksissa. Viimeisimmän postauksen jälkeen en ihan niin nopeasti päässy ylös sieltä itseeniärsyyntymisen fiiliksistä. Vatsalihashaaste on tehty joka päivä ja jos on unohtunu jonain päivinä, niin sitten on tehty rästinä sitten yhden päivän liikkeiden perään :D
Voin sanoa, ettei sen jälkeen kun muutamasti on tehny haasteet "tuplana" niin esimerkiks joku 60 vatsalihasta tunnu enää missään :D Juhlittiinpa myös mun ja Tuukan 2-vuotispäivää <3

Aamupuuroa vadelmahillolla.
Tää viikko on nyt se takaisin ylös- viikko! Tänä aamuna heräsin jo ennen seittemää kun Tuukka herätti. Ensin sitten odottelin kahvin valumista, mut sit hoksasin että nytpä onki hyvä aamu keittää pitkästä aikaa puuroa! Siinä hellan ääressä puuroa hämmennellen kohta aamukahvia hörpin ja olin itseeni erittäin tyytyväinen!

Sain ihanan erilaisen kukan Tuukalta <3
Sitruunavesikin on taas kuvioissa, ja sitä oon nyt tänään kiskonu ihan urakalla. Lounas olikin sitten vähän proteiinipitosempaa, kun ei ollu mitään valmiina ja nopeesti piti ruokaa saada Maisalle ja Tuukalle nenän eteen;

kalapuikkoja pakkasesta ja paistettua kananmunaa, kylkeen sitten salaattia ja tomaattia :) Avokadoakin yritin vähän maistella mut ei se paloina mitään herkkua kyllä ole, leivän päällä menee...

Viime viikon extempore-safka; pinaattinen jauhelihakastike :P
Paino pääsi ton viime viikkosen fiiliksen takia nousemaan,mut uskon (ja toivon) et se on vaan nestekertymää mikä lähtee helpottaa kun nyt alan taas ryhdistäytymään. Ärsyttää toisaalta kirjottaa tänne tämmöstä vuoristoratatekstiä, mut toisaalta, ei se aina niin helppoa oo. Mitäpä sitä salailemaan. Viime viikolla tuli myös käden tutkimuksiin ajat, en odota ainakaan sitä ENMG-tutkimusta innolla :/ Mut kunhan selviää mikä on, ni hyvä! Nyt valmistautumaan kylille lähtöön,

Jenna.



23.8.2015

Ihana kamala safka- juttua vääränlaisesta suhteesta syömiseen ja liikuntaan

Tässä ollaan amiksen tokalla 2012. Painoa hieman alle 80 kiloa.
Mun suhde ruokaan on ollut jo pitkän aikaa ongelmallinen. Ongelmat alko jo ala-asteella, kun aloin reagoimaan kotona olevaan huonoon ilmapiiriin ja koulukiusaamiseen. Lopetin syömisen lähes kokonaan. Jos vanhemmat ei olleet kotona kun aamulla heräsin, en syöny aamupalaa. Jos ne oli, livautin aamupalan salaa roskiin piilottaen ne vähäsen muiden biojätteiden alle, tai kävin tyhjentämässä suuni vessanpönttöön. Koulussa otin lounaan koska oli pakko, mutta en syönyt. Koulusta kotiin päästessä en ottanut välipalaa. Päivällisellä söin mahdollisimman vähän, koska vanhemmat oli paikalla. Ja loput meni taas roskiin, tai nousin useita kertoja aterian aikana ”käymään vessassa”.

Kuukautta myöhemmin otettu kuva, painoa vähän yli 80 kiloa.
Samalla aloin liikkua kamalasti. Ulkona juoksentelin paljon, kävin kävelemässä, nukkumaan mentyäni tein sängyssä vatsalihaksia… Painon putoamisen määrää en muista, mutta se oli ihan liian iso määrä niin lyhyessä ajassa, kasvavassa iässä olevalle nuorelle naisen alulle. Muistan tolta ajalta vaan sen, kuinka maikka nolas mut eskarilaisten edessä yrittämällä syöttää mua. Äidin reaktio laihtumiseen ja syömiseen oli, että ”jos et ala syömään ni sut on kohta pakko viiä lääkäriin tiputukseen.”, se oli loppuviimein se keino millä aloin vähitellen taas syömään vaikka pahaa tekikin- mulla oli paha lääkäri- ja neulakammo.

Vuoden lopulla 2012 otettu kuva, painoa 93 kiloa.
En muista että meil olis ollu minkäänlaisia lauantaikarkkipäiviä tms, vaan että yleensä saatiin herkkuja sitten isovanhemmilla. Jossain vaiheessa hommat alko mennä niin, että kun sain vähänkin rahaa, se kaikki meni karkkiin ja muihin herkkuihin. En osannu säännöstellä ollenkaan. Liikunnan into laantu, mitä nyt äidin mukana saatoin käydä koiraa lenkittämässä tai kavereiden kanssa olla ulkona, mut mitään ylimäärästä en enää tehny. 

Koulukavereiden kommentit lihavuudesta ei auttanu asiaa, ja se on muokannu mun omakuvaa tosi paljon. En tiedä ikävämpää tunnetta, kuin sen kun näät ittes peilistä monta kymmentä kiloa painavampana mitä oikeesti oot ja sun päässäs kaikuu päivän aikana kuullut haukkumat, kuten ”älä istu siin eessä, kun sun takaa ei nää taululle.”. Paitsi nyt. Kun musta on oikeesti tullu sen kokonen, millasena itteni sillon NORMIpainosena yläasteikäsenä näin.

Maisalla ikää vähän yli 2 kk, painoa mulla 98 kiloa.
Tulee aikoja, jolloin mun on tosi helppo kieltäytyä makeesta ja suolasesta. Ja sitten tulee näitä tän viikonlopun tapasia romahtamisia. Kun en haluu liikkua sohvalta mihinkään, ja haluun vaan mättää itteeni kaikkea mun terveydelle ja kropalle pahaa, vaikka tiiän morkkiksen iskevän viimeistään seuraavana aamuna pahan päänsäryn muodossa. 
Tänään lauantaina oon vetäny naamaani pelkästään herkkuja. 
Vaikkakin paljon vähemmän, kuin yleensä kun tää fiilis tulee. Mahdutin väliin peräti lounaan, kun ennen oisin vetäny lounaan sijasta sipsiä tai jotain muuta ihan älytöntä. Tänään oon syöny puolikkaan pussillisen kaurakeksejä, suklaalevyn ja ainakin viis köyhää ritaria hirveellä määrällä hilloa ja kermavaahtoa. Vettä en oo juonu ollenkaan, kahvia pari kupillista ja sitten illalla yhden sidukan. Kuulostaa tosi painonpudotusta edistävältä, eikö?

Tässä tilanne viime kuussa, meidän tupareissa.
 Painoa 113 kiloa.
Ihmisille, jotka painonpudotuksesta mainittaessa kysyy, et voinko mä muka syyä kahvipullaa ja muita herkkuja, oon vaan selittäny et mä sallin itelleni sen yhden päivän viikossa herkkujen syöntiä. Koska jos mä kiellän iteltäni kaiken hyvän, jossain vaiheessa tulee paha repsahdus, ja sitten sille syömiselle ei tuu loppua. En oo enää varma, oonko ollu oikeessa. 
Oon tällä viikolla pitkin viikkoa syöny millon mitäkin hyvää millon milläkin tekosyyllä; ” no me mennään tonne ja tonne kahville, täytyyhän nyt kahvipullat viiä mukana”, ” se ja se on tulos tänää tai huomen ehkä kahville, ostan kaiken varuiks”… Yeah, right. 

Niinpä päätin nyt kokeilla sitten sitä päinvastaista. Pistän herkut pannaan. En kanna enää minnekään kahvipullaa mukana, ja jos haluun kahvin kanssa jotain, vien hedelmän mukanani. En enää jaksa kieriskellä itsesäälissä menneisyyden asioiden takia, vaan haluun alottaa tähtäämään siihen terveelliseen huomiseen. 
Perheen yhteiseen tulevaisuuteen, jossa mullakin on aktiivinen osani tän nykyisen pienestäkin liikkeestä hengästyvän tyypin sijaan.

Ja nyt perjantaina, painao 110 kiloa.
Netin ihmeellisen maailman mukaan toiminnan vakiintumiseen tavaksi menee noin pari kuukautta, joten maanantaina alkaa mun kolmen kuukauden kieltäytyminen makeasta. Aion sallia itelleni vaan hedelmät, ja kun kolme kuukautta on menny, ni kokeilen niin, että valkkaan kuukaudelle yhden päivän, jolloin saan ottaa jotain pientä makeaa, mut hallitusti. Ei siis kokonaista pullapitkoa tai karkkipussia. Aika näyttää, miten menee, mutta oon valmis tekemään tän, jos tää sen ”lakon” vaatii.

Nyt kun sain tän kirjotettua, on olo hieman kevyempi. En nää herkkulakkoa enää niin ahdistavana. Alussa kirjottamisen aikana tunteiden mylläyksen aiheuttama tärinä on hälvenny. Kuulokkeissa pauhaa joku rentouttavan musiikin soittolista. Hyväksykää itsenne ja läheisenne, ja mielellään ne ulkopuolisetkin, sellasina kun ne on <3 Hyvää yötä,


Jenna.





16.8.2015

Meidän viikonloppu ja kuntohaasteen aloitus! (sekava teksti)

Pelleiltiin Maisan kanssa
perjantaina kameralla :D
Miten on lukijoilla tää viikonloppu menny? :) Meillä se meni kotoilun merkeissä, kun Tuukka oli lauantaina kurssilla ja tänään töissäaamusta iltapäivään... Torstaina meil kävi Maisan sylikummi miekkosensa kanssa, ja päästiin pitkästä aikaa juttelee ihan kahestaa ku ukot lähti jossai vaihees koiraa käyttää <3 Teki hyvää pitkästä aikaa pälättää mitä mieleen juolahtaa.

Mun ihka ensimmäinen isoäidinneliö!
Eilen oli virallinen isoäidinneliöpäivä,
 ja Instagram täytty aivan mahtavilla kuvilla!
Opettelinpa myös virkkaamaan isoäidin neliöitä ja lukemaan virkkauskaavoja ;) Monta kertaa ensimmäisen neliöni purin, ja kohta sen ohjeen muistan ulkoa :D Tarpeeks samassa asennossa ku pitää tota vasenta kättä ni rannekkaan ei vihottele... Voltarenia mä oon siihen nyt muutamana päivänä lyöny, mut vielä ei oo vaikutusta... Kylmägeeli auttaa hetkeks.

Tässä toinen isoäidinneliö.
Eilen kävi myöskin yksi tytön kummeista miehensä kanssa, aivan ihana nähdä niitä pitkästä aikaa! <3 Istuttiin ulkona ja juotiin siinä kahvia ja syötiin kaikkee hyvää (mulla on lauantaisin herkkupäivä, jolloin en niin tarkkaan kirjaa kaikkea syömistä ylös) ja Maisa touhotti menee millon mihinki :D

Yhessä hetkessä se puljas vesileluilla ja sit se potkiki jo palloa tai ajo nurmikkoa :D


Tänään sunnuntaina oli tarkotus osallistua tossa meidän parkkipaikalla pihakirppikselle, mut enhän mä sinne päässy menee... Nimittäin migreeni hyökkäs pitkästä aikaa kimppuun heti aamusta, ja eka tunti meniki Maisan kanssa suihkussa istuskellen ja kuumalla vedellä lotraten :(


Siitä sitten pimeen kämpän puolelle ja yrittää saada Maisa viihtymään millon vesivärien millon kirjojen parissa... Onneks meni sitten jonkin ajan päästä ohi, ni jaksoin touhuta Maisan kanssa edes hetken.
Sitten Maisa pääsikin jo päikkäreille ja mammakin otti vähän lepoa :D


Lisää pelleilyä! <3
Nyt eilen alotettiin 30 päivän vatsalihashaaste Tuukan kanssa ja tänään oli siis päivä 2. Siihen mukaan otettiin yhdestä toisesta haasteesta lantionnostot, koska kun viime keväänä yritin kahta eri kehon aluetta kuormittavaa haastetta tehdä, en päässy enää muutaman päivän jälkeen ylös... :D Ni nyt päätettiin keskittyy yhteen alueeseen kerrallaan, ja mä löysinkin valmiiks jo tosi paljon muitakin sellasia haasteita- oikeestaan ootan innolla et päästään kokeilee niitä!

Kanasalaatti, kanat täysin itse "marinoitu".
Tuukka taas sano odottavansa tiistain lepopäivää ;)
Anyway, tein siis tohon blogin ns.yläpalkkiin erikseen sivun tälle mun koko painonpudotusprojektille, jonne laitan siis haastepäiviltä aina pientä fiilistekstiä ja joka maanantai painon ja kerta viikkoon kuvat et miten on edistytty, onko tullu tulosta jne. :) Ja sivuhan on suoraan reseptit-sivun vieressä :D

Mustikkapiirakka,jonka ohje on täältä.
Resepteihin en tänään jaksa naputella kuluneen viikon reseptejä, mut kokeilen huomenna ehtiä :) Alle vähän kuvaa mitä kaikkee on tehty torstain päivityksen jälkeen.

Öitä,

Jenna.



13.8.2015

Väliaikaista kaikki on vaan

Maanantaina ja tiistaina
syötiin makkarakeittoa :)
Vaikka ihanat ilmat on tulleet vihdoinkin Suomeen, mä olen väsynyt. Tässä samalla kun painonpudostusurakan alotin, ni yritetään laittaa rytmit kohdilleen niin, että heräisin Tuukan kanssa samaan aikaan entisen aamu yhdeksän- kymmenen sijaan. Mulla on ollu pitkän aikaa nukahtamisvaikeuksia, joten usein yö menee siihen että kolmen aikaan vielä kyylään kelloa ja pyörin vaan sängyssä. Kokeillaan siis, josko tää rytmitys auttais muakin.

Kesälomalla kun ollaan annettu Maisankin mennä myöhään nukkumaan ja nousta myöhemmin jne. niin tää rytmitys tekee ihan hyvää meille kaikille :) Tosin Maisa on ollu aina semmonen, että se ei kauheemmin oo reagoinu rytmien sekottumisiin, kun ollaan käyty niin paljon kyläilemässä pienestä pitäen. Nukkuu siis oikeestaan missä vaan, tosin vaatii hiukan enemmän saada se pysähtymään ja rauhottumaan, että saa unikin mahdollisuuden hiipiä luokse ;)

Eilen ja tänään syötiin
 Lindströmin
pihvejä ja porkkana-perunamuusia
Mä en oo koskaan ollu kauheen nopee heräämään, tarviin siis sen pari tuntia vähintään siihen että jumitan ja hörpin kahvia. Joten nyt kun herätään pari tuntia aiemmin, mun täytyy välillä ihan kunnolla miettiä mitä kaikkea päivän aikana tehtäisiin, että Maisa viihtyis. Esimerkiks ollaan lähiaikoina piirretty ja väritetty tytön kanssa niin paljon, et sen mielenkiinto lopahtaa niiden parissa nopeesti.

Näin meidän aamut yleensä
alkaa: vauva täytyy ruokkia.
Niinpä tänään olin aamulla jo 9 aikaan tehnyt taikataikinan ja puoli 10 mennessä osa taikinasta oli möhnätty ympäri taaperon tukkaa ja olohuoneen kaunista Vallilan mattoa... Onneksi Maisa istui koko askartelun ajan syöttötuolissaan, niin matolta sai hyvin kerättyä taikinan muruset talteen. :D .

Tilasin Maisalle Mama-sovelluksen
 kautta mekon, olikohan hinta 6 euroa <3
Mut jottei menis ihan valitukseks tää postaus, niin on ollu kyl ihanat ilmat ulkoilla :) Ollaan taas muutamana päivänä heitetty toi 2,5 kilsan lenkki lähimaastossa. Maisa tykkää kauheesti kerätä matkalla kukkia ja kiviä ja ihmetellä autoja :)
Lenkin jälkeen tai vähän myöhemmin illalla tyttö on sitten päässyt puljaamaan takapihalle omaan pieneen "altaaseen" (oikeesti se on iso 90 litran saavi, mut ajaa asiansa :P ).

 Ai niin, oppihan tyttö myös laskemaan liukumäkeäkin ihan itse <3 Rappuset kiipeää varmistettuna tottakai, ja välillä joutuu muistuttamaan että mäen lasku tapahtuu istuen, mutta voi sitä riemua kun ihan itse saa laskea ja äiti ja isi taputtaa! Mihin jäi mun pieni vauvani kun se jo tonki homman tekee itse?! <3

Käden kanssa uusia uutisia on sen verran, että maanantaina kävin lääkärissä, ja sain lähetteet sekä röntgeniin että ENMG-tutkimuksiin. Tutkimusaikoja siis odotellessa.

Äidin iso tyttö laskee itse <3
Sorruin ostamaan toisen, tällä kertaa eläinaiheisen
aikuisten värityskirjan ;)
Painokin on lähtenyt suht hyvin laskuun, nimittäin 9 päivän (3.8.-12.8.) aikana on paino tippunut 3,1 kiloa! :) Tää mamma on enemmän ku tyytyväinen tohon lukemaan, ja sekin on varmasti pelkkää nestettä mikä on lähtenyt, koska ei tässä ole vielä kauheasti ylimäärästä liikuttu sen 2,5 kilsan lenkin lisäksi :) Tarkotus on ottaa iltoihin mukaan lihaskuntoa pikkuhiljaa mukaan ja sitten lisätä esimerkiks musiikin tahdissa liikkumista Maisan hereillä olo aikana ;) Onkos siellä lukijoilla menossa elämäntaparemontteja ?

Nyt hetki lepoa päivän hommien välissä nyt kun Maisa vihdoin nukahti pikkutorkuille, ja sitten lenkille,

Jenna.





10.8.2015

#Boyfriend-haaste

Mä ajattelin ottaa osaa tohon netissä kiertävään #Boyfriend- haasteeseen, kun ne kysymykset oli niin hauskoja :D Muutamia postauksia oon jo lukenut ja on ollu hauska nähä miten hyvin miehet on tyttöystävistään/vaimoistaan tienneet :) Tässä siis meidän, haastattelin Tuukkaa kun se niin halusi ja mun kommenttia on sitten kursivoidulla perässä. Have fun!

1. Jos tyttöystäväsi katsoo telkkaria, mikä siellä todennäköisesti pyörii? - Netflix ja sieltä Frendit, ja jos katotaan digiteeveen puolelta, ni todennäkösesti joko Emmerdale tai Gordon Ramsay :D

Ihan oikein. Orange is the new black on myös yksi näistä :)


2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa? - Täl hetkellä sanosin, et se on toi jugurtti-ruohosipuli, ku se on vaan niin helvetin hyvää.

Kyllä! Toinen vaihtoehto olisi hunaja-sinappikastike, NAM!

3. Mikä on hänen inhokkiruoka? - (pitkän hiljaisuuden jälkeen) Hernekeitto. Koska mul ei mitään muuta tuu mieleen :D

Hernekeittoa en inhoa, mutten syö kauhean mielelläni. Isovanhempien hernekeittoa tykkään syödä, koska se on alusta asti itse tehty, ja tässä lähiaikoina oliskin tarkotus opetella sen teko ilman purkista ottamista! :) Inhoan ruusukaalia.

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa? - Pieni talo Preerialla - ravintolassa, dippilautanen alkuruuaksi, pekonipossua pääruuaksi ja sen jälkeen on niin täynnä, että jälkiruokaa ei tarvita :D Juomaksi mamma ottais sidukan :P

Tuolla ravintolassa, mikä valittiin muuten meidän kantapaikaksi, ottaisin alkuruuaksi juurikin ton dippilautasen mikä otettiin viimeksi (sitruunadipillä), pääruuaksi saattaisin ottaa savulohta tai sitten joko vuohenjuusto- tai aurajuustobroileria :) Juomaksi todennäkösesti juurikin ton sidukan :D

5. Mikä on hänen kengänkoko? - 41-42.

Yleisimmin joo, mut vaihtelee laajemmin välillä 39-43 :D Riippuu tosi paljon mallista, kun mulla on lättäjalka.

6. Jos hän keräilisi jotakin, mitä se luultavasti olisi? - (naurun kanssa) Värityskirjoja! Ei se oo hyvä vastaus...(Miettii) Ei tuu muuta mieleen tähän hätään.

Yksi mikä tulee mieleen, on kynttilät ja erilaiset kynttiläaluset :) Mut en kauheen keräilijätyyppiä oo kumminkaan :) Enemmän merkkaa tunnearvo.

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä? - No suklaa uppoo ainakin! ja "Äitylit"- jäätelöä :D Pullaa...

Liian oikeessa... Jos en olis nyt alottanu tiputtaa painoa ja korjannu ruokavaliota, olisin valitettavasti ja todennäkösesti monta kymmentä kiloa painavampi vuoden loppuun mennessä.

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee? - Haetaanko täs tyylilajia vaai ? Sulla uppoo ysärit, Sunrise Avenue, ja Suomi hiphop/ Suomi räppi- ne mistä mä en nyt välttämättä tykkää :D

Mulla ei oikeestaan oo mitään tarkkaa tyyliä mitä kuuntelen, vaan mun musiikin kuuntelut riippuu niin paljon mielialasta- jos tarviin piristystä, on kaikki tanssikappaleet vahvalla tahdilla hyvää musaa, jos taas oon ahdistunu tai ärsyyntyny, voidaan mennä suht raskaaseenki musiikkiin. Myös klassinen menee :)

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää? - Kauhu! Sitte on noi tommoset tietyntyyliset sotaelokuvat mitkä liittyy historiaan. Trillerit ja kyl sinne toimintaelokuviaki mahtuu :) Nii ja tanssielokuvia - jostain syystä tuli just Step up esimerkiks.

Kyllä :) Juurikin näin, komediaa unohtamatta :) Avaruusjutut ja semmoset ei taas muhun niin iske.

10. Minkä väriset silmät hänellä on? - Mamma has pretty green eyes ;)

With a little brown shading ;)

11. Kuka on hänen paras ystävä? - (Nauraa) Tuntuu et täs on niin paljon vaihtoehtoja. Valitaan Clarissa. Ootte kumminki ollu nii pitkään kavereita.

Mä en tykkää laittaa ystäviä paremmuusjärjestykseen. Ne on kaikki mulle tärkeitä, ja jutut mitä niiden kanssa puhutaan, vaihtelee. Kaikki on syystä mun Ystäviä isolla yyllä, eikä kavereita <3

12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä? - Tää onki helppo: en kuuntele. Luet jotain uutista ja seuraan jotain muuta, ni se ei jää päähän.

No tää on aika oikein, mut mä ehkä sanosin vähän eri tyylillä. Meidän taloudessa on vaan kaks aikuista, ja jos Maisa on esim. nukkumassa ni kelle muullekaan mä puhun :D Eikä oo kyse vaan uutisista, vaan jostain kysymisestä tai ihan vaan juttelemisesta :D Yleensä mun keskustelut itseni kanssa käydään pään sisällä.

13. Missä hän on syntynyt? - Kyl mä sanoisin et vahvasti Lahdessa.

Kyllä, Päksissä.

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi? - Ongelma on se, et mä en leipois, mä tekisin sillon näkkärilohen! :D :D :D

Oi kiitos rakas :D Mä odotin jotain muuta vastausta esim. mansikkakakkua, mut tääkin käy vallan mainiosti! :D

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja? - Blogin ja värityskirjojen! Myöskin Netflixin. Ja Maisan ja isin seurassa, ja kahvittelemassa :)

Näin on :) Sosiaalinen elämä on sitä mitä mä tarviin, mut myös sitä omaa tekemistä pitää olla :)

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin? - Leipominen ja ruuanlaitto, vaimomatskua ;) Neulominen, sitä osaat erityisen hyvin.

Omasta mielestä mun ruuat ja leipomukset ei ikinä onnistu, enkä omasta mielestä osaa oikeestaan mitään erityisen hyvin :D Sanoisin omasta puolesta tähän ehkä ton värittämisen ku on kaikki viivat yms valmiina eikä tarvi ku jättää aivot narikkaan ja ottaa kynät käteen :P

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää? - (nauraa kovasti) Kaikki missä on seassa hernemaissipaprikaa :D

Tuukan mielestä se on outoa ja mun mielestä kuuluu tosi moneen ruokaan :D Mun mielestä oudoin mistä tykkään on erilaiset suolasen ja makeen yhdistelmät, niinku joulupiparit ja aurajuusto ;)

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan? - Puhelin, pankkikortti ( koska se on puhelimen kotelossa) ja ennen ku tähän muutettiin yhteen ni laukku.

Mun tarkistuslitania ovesta ulos lähtiessä on puhelin, avaimet, lompakko. Nyt ku asutaan saman katon alla, se avaimet kohta koskee lähinnä Tuukkaa- sillä on auton ja kodin avaimet samassa nipussa.

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään? - MINÄ! Se, että ku mä käsitän väärin asioita. Herääminen särkyjen kanssa. Nälkä!

Nälkä ja kipujen kanssa herääminen on ehkä ne mitkä saa kiukkuamaan eniten. Aina nauretaan sitä, miten meillä kinataan niistä pienistä asioista ja keskustellaan asiallisesti isoista asioista. Eli vaikka Tuukka saiskin mut välillä ärsyyntymään, mäkin käsitän asioita tosi usein väärin, koska mun muisti raskauden jälkeen on huonontunu niin paljon ni saattaa mennä asiat sekasin tai unohdan sanoa jotain ku kuvittelen sanoneeni sen jne. Ja se turhauttaa mua tosi paljon.

20. Entäs piristymään? - Maisa :) Kyl vissiin mäki saan joskus piristymään :D Ku pääsee tapaamaan kavereita.
Tiivistetysti perhe ja ystävät <3

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee? - Sunrise Avenuen Samu, Gordon Ramsay koska se on vaan niin äijä, lasketaanks se Kodan äiti julkisuuden henkilöks? Kuu Jarvako se oli ? Sen blogi on se mitä sä seuraat ehkä eniten :)

Kyllä, kyllä ja kyllä! Kuu on niin luonnonkaunis ja ihanan iloisen ja positiivisen oloinen nainen, joka osaa kirjoittaa ihanan eläväisesti blogiaan ja tuntuu sellaiselta persoonalta, että voisi olla mukava tavata hänet joskus :) 

22. Millainen hän on tyttöystävänä/vaimona? - Joskus todella rasittava, mutta silti rakastan <3 En haluu täydentää yhtää sen enempää, koska tosta tulee se kokonaisuus :)

Tunnustan <3

23. Milloin hän tapasi vanhempasi? - Rapujuhlien jälkeen syyskuun puolenvälin pintaan 2013, kun palautettiin Volkswagen Karmann Ghia -65 isälle. Auto oli lainassa, ku pikkusisko tartti mun autoa hevoskärryn vetoon.

Tää on oikeestaan semmonen, mitä aina välillä muistellaan :) Tosiaan Tuukka oli lähdössä heittämään mua takasin Liipolaan rapujuhlilta Karmannilla, mutta Liipolan maineen takia ei uskallettu sillä sinne lähteä. Oltiin melkein Mäntsälän Lidlin kohalla, ku Tuukka ilmotti et tapaan sen vanhemmat kymmenen minuutin sisään :D No mähän olin ihan kauhuissani et " mitäköhän nekin ajattelee musta" ja " miltä mä näytän" jne jne :D Tapaaminen meni loppujen lopuksi ihan hyvin, ja sain Tuukalta jälkeenpäin tietää, että äitinsä oli tykännyt kun olen tällainen "normaali" :D

24. Mikä on hänen uusin villityksensä? - Virkatut korit, sitten on värityskirjat ja "Äitylit"- jäätelö :D

Amen for that.

25. Millainen on hänen kotilook? - Haluunko mä antaa tähän täysin rehellisen vastauksen? :D Kollarit ja t-paita...

Tälleen kuumilla ilmoilla shortsileggarit ja löysä paita, viileemmillä ilmoilla ne kollarit ja t-paita :)


9.8.2015

Kuuma viikonloppu!

Lohisalaattia ja Felixin
jogurtti-ruohosipulisalaatinkastiketta :)
Kuten torstaina blogiin kirjoitin, meille tuli ystävän vauva hoitoon torstaina :). Hän oli meillä hoidossa kaksi yötä, ja lähti siis eilen kotiin. Oli ihana nähdä, miten Maisa tykkäsi hoitaa vauvaa, eikä ollut suurempia mustasukkaisuuskohtauksia :). Oikeastaan ainoat selkeet mustasukkasuuden merkit esiinty nukkumaanmenojen tullessa, kun poistuin sitten huoneesta asunnon tälle puolelle. Hyvin meillä meni, ainoa isompi ongelma oli tää kämpän koko josta johtui sitten järkyttävä kuumuus kun läpien auki pitäminenkään ei auttanu... Ulkoiltiin jonkun verran tossa takapihalla, mutta pidemmälle ei lähdetty :).

Tänään ollaan sitten vähän siistitty asuntoa ja Maisa kävi polskimassa "altaassa" takapihalla, ai että se nautti <3 Ruokapuoli oli torstaina ja perjantaina tonnikalaparsavuokaa ja eilen ja tänään lohisalaattia :) Eilen oli mulla herkkupäivä (pakko olla se yksi luvallinen päivä, muuten jossain vaiheessa repsahdan ja syömiselle ei tuu loppua- been there, done that :D ), ja nautiskelin suklaata ja jäätelöä, tekipä hyvää! :D

Mulla olis sitten mahdollisesti ens viikolla lääkärissä käynti mun käden takia, se on oikutellu jo monta kuukautta ellei peräti jo vuoden (peukalo jää koukistusasentoon jumiin tai muljahtaa niin kipeesti, että itku tulee), ja nyt päätin että saa riittää, ei pysty mitään oikeen tekee ku ei puristusvoimaa oo eikä tavaratkaa välttämättä pysy käsissä... Mut joo, eipä mulla nyt muuta, ajattelin osallistua netissä kiertäneeseen #boyfriend- haasteeseen, eli alan sitä sitten työstämään ;)

Reseptit-linkin (yläpalkissa) takana on nyt 3 ensimmäistä ruokaa kirjoitettuna; kasvissosekeitto, tonnikala-parsavuoka ja meidän tyyliin tehty lohisalaatti :)

Öitä,

Jenna.

6.8.2015

Sateista torstaita ja pieni purkaus!



Meidän marsutytöt edestä taakse: Milla, Malla ja Pola.
Viikko lähestyy loppuaan ja pian alkaa täällä päin koulut :) Tuukka on ammatiltaan siis linja-autonkuljettaja ja sattumoisin töissä firmassa joka ajaa meidän alueella koululaiset kouluun ja kotiin. Eli oon yrittäny alkaa "psyykkaamaan" itteeni koulujen alkamista varten, koska mulla ei ole ajokorttia :D. En siis pääse päiväsaikaan oikeen mihinkään täältä. Lahdessa asuneena oon siis tottunu siihen, että linkut menee kymmenen minuutin välein, tai että voin vaan soittaa jollekin tutulle, että sopiiko tulla kahville. Äidille kävelin mun vanhalta asunnolta Liipolasta 10 minuuttia, ja jos halusin moikkaamaan vaikka isääni, meni sinnekin pääsemiseen vain vähän reilu puoli tuntia (jos bussiaikataulun kanssa suunnitteli menonsa). Joten kyllä, hieman meinaa ahdistaa, kun on tottunut menemään.

Ja miksi valitan, kun on kauppa lähellä ja luonto minne lähteä kävelylle? Siksi, koska kaipaan aikuisten ihmisten seuraa. Turha sitä on kieltää; voisin melkein väittää, että vaikka ei asuisikaan missään pienemmällä paikkakunnalla, ainakin osa kotiäideistä tietää tän tunteen. Kun toinen vastaa sun jokaiseen lauseeseen "tätä" tai "pappa", "ää" tai vaikkapa "nunnu", alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä että kohta vastaan samalla tavalla itsekin kun ihmisten ilmoille pääsen. Ja kyllä, me käydään Maisan kanssa kävelemässä eri lenkkejä täällä ja keksitään kotona kyllä tekemistä, ei ole siitä kiinni. Täällä on aivan ihana asua, kun ei tarvitse niin tarkkaan miettiä että mitä naapurit tykkää kun kuunnellaan musiikkia kovemmalla tai kun lapsi vähän osoittaa mieltään ;) .

Nyt on tuntoja purettu, huh !
Maisa söi vähän mustikoita :D
Eilen oltiin ihan vaan kotosalla, kerättiin puskista taas marjoja, mut skipattiin lenkki kun Tuukan piti lähteä keikalle yöllä ja piti siis saada nukkua ensin :) Mä virkkailin ja leivoin taas leipää, ja loppujen lopuks kävin nukkumaan vasta kahdelta ku ei uni aiemmin tullu. Tänään aamulla oli sitten herätys laitettu, kun oli tarkotus mennä mustikoita keräämään Maisan kummitädin äidin kanssa. Aamupalaa naamaan ja sitten lähdettiin kävelee sinne, Maisa isot saappaansa jaloissaan ja välikausipuku (pääosin suojaamassa hyttysiltä) päällään vaunuissa.

Metsässä oli ihan hyvin mustikkaa, mutta koska otin Maisalle tarkotuksella 24 koon saappaat että menee ens keväänäki, ni tytön oli vähän hankala ryteikössä niiden kanssa ja tylsistyi sen takia niin nopeesti. Kauheesti olis kaikki kivet ja kävyt ja muut kiinnostanu mutta ei päässyt liikkumaan, meinasikin yhdessä vaiheessa heittää saappaat veke ja lähtee ilman kenkiä kävelee :D Litran verran saatiin mustikoita mulle kasaan kun kerättiin kummitädin äidin kanssa yhessä :D Marjojen keräyksen jälkeen mentiin heille kahville ja sieltä tultiin sitten kotiin- Maisa päikkäreille ja mamma lepäämään. Liikuttu on siis tänään ihan mukavasti, aktiivisuusrannekkeen mukaan reilut puolet mun päiväkohtasesta tavotteesta saavutettu! :) Vielä olisi tiedossa Lahdessa käynti, ja sitten meille tulee hoitoon ystävän vauva <3 Ruuaksi on tonnikalaparsavuokaa, minkä ohjeen tännekin laitan sitten :)

Heipsis,

Jenna

5.8.2015

Arkinen maanantai ja touhukas tiistai

Täällä taas!

Uusi ihana löytö! Tykästyin näihin, ja näistä
tulee mulle makeanhimon taltuttaja :)
Maanantainen ruoka oli aika proteiinipitoinen...
Maanantai oli tylsääkin tylsempi, tuntui että Maisa kiukuttelee pienimmästäkin asiasta ja mua väsytti... Kahvia joo join, mut ei se helpottanu ihan kamalan nopeesti... Aamusta poimittiin sitten takapihalta pikkuhiljaa punaviinimarjoja, mutta koska keruu keskeytyi koko ajan Maisan aina tullessa maistattamaan mulle "ruohokeitoksiaan" (<3), päätin jättää marjojen keruun hetkelle jolloin Maisa nukkuu. Kun sitten tultiin sisälle, että saan Maisan päikkäreille, ei tätä mammaa olis voinu enää vähempää marjankeruut kiinnostaa!

Jätin sitten koko homman ja etsiskelin uutta kasvissosekeiton ohjetta- meillä tehdään kolmesta neljään ruokaa viikon aikana, joka toinen päivä uusi ja jos (ja kun) on jotain ruokaa jäänyt, loppu laitetaan pakkaseen :) Löysin hyvän kasvissosekeiton ohjeen ja Tuukan tultua töistä aloin tehdä kauppalistaa. Aluksi se näytti kamalalta ja ajattelin kauppaan menevän satasen verran, mutta loppujen lopuksi ruokatarvikkeisiin Maisan vaipat mukaanlukien ja lohta lukuunottamatta (jätettiin sen ostaminen perjantaille) meni vain vähän reilu 60 euroa :D . Aika hyvin, koska tosi iso osa tuosta määrästä, mikä tuotiin kaupasta, oli kaikenlaisia vihanneksia ja hedelmiä. Käytiin samalla reissulla hakemassa mulle ja Maisalle saappaat syksyä varten ( ja marjametsään menoa varten;) ), ja mukaan tarttui myös Maisalle välikausipuku ja vähän paksumpi hattu :)

Tuukkakin osti lenkkarit, nyt on hyvä tarpoa menemään- tuulipuvut vaan puuttuu enää! :D. Maisan välikausipukukin maksoi vaan 15 euroa, ei paha. Kaupoilta kun tultiin, jotain siinä kumpikin siivoili ja sitten aloin laittamaan ruokaa. Loppuilta otettiin rennosti.
Maisan kumpparit, välikausipuku ja hattu sekä mun kumpparit, näihinkin meni vaan vähän yli 30 euroa :)
Tiistaina oltiinkin sitten tuplaten hyvällä tuulella :D
Välipalaa
Aamupala
 Tiistai alkoikin sitten terveellisemmissä merkeissä; nyt alkoi se terveellisyys ruokavaliossakin :) Aamupalalla oli näkkäriä leivänpäällisineen, kahvia, banaania, sitruunavettä (jota join pitkin päivää) ja lasillinen K-menun mustikkakeittoa (8kcal/100ml). Tuukka lähti ylläritöihin kun pomonsa soitti sen parin minuutin varoitusajalla tekemään jotain listoja tms uusiksi. Rupesin sitten tekemään kasvissosekeittoa, joka Tuukan oli tarkoitus tehdä, ja mittailin ainekset kattilaan ja jätin kiehumaan. Tällä kertaa tuli niin hyvää keittoa, että tällä reseptillä aletaan meilläkin tekemään! Mietinkin, tekisinkö blogiin erillisen sivun ruokaohjeita varten? Aina kokattuani ja hyväksi todettuani voisin sinne ne reseptit laittaa :) Ainakin kokeilla voisi... No, mutta takaisin aiheeseen :D Pesin pyykkiä ja ripustelin niitä kuivumaan, marsutkin pääsi ulos taas kun oli hyvä ilma. Illemmalla sitten tiskasin ja Tuukka vietti Maisan kanssa aikaa. Sitten päätin, että vielä taidan pyöräyttää leivän aikani kuluksi, ja vanhalla tutulla reseptillä siitä tuli hyvää; ai että, miten nauttii itseleivotusta tuoreesta leivästä kun sitä pitkästä aikaa tekee! Ja sitten viimeiseksi iltapuhteeksi otettiin pieni jumppa, kun Maisakin oli (kiitos pitkien päiväunien) vielä hereillä. Hauskaa oli ja tuntui kyllä lihaksissa!
Kasvissosekeitto, kermaviiliä
 ja maustekurkkukuutioita

Huomenna olisikin sitten tarkoitus keräillä marjoja lisää talteen ja käydä kävelemässä, kenties jopa päiväkodin pihallakin pyörähdetään :)

Sitruunavesi on poistanut jo melkein
 kaksi kiloa nesteitä päivän aikana!


Se itsetehty leipä :)





Hyvää yötä,

Jenna

3.8.2015

Meidän viikonloppu ja ensimmäinen ryhtiliike :)


Illan vietteeksi virkkasin myös testikorin
tavallisesta villalangasta :)
Viikonlopun säät oli jonkin verran vaihtelevat ja tästä johtuen etenkin sunnuntai-iltapäivä muuttui varsin mielenkiintoiseksi :D
Lauantaina ei sen kummempaa tapahtunut, me oltiin       Maisan kanssa kotona ja puuhailtiin mitä nyt yleensäkin puuhataan- väriteltiin, tanssittiin, luettiin kirjoja (Maisa on nyt ollut erittäin kiinnostunut yhdestä kuvakirjasta, liekö yrittää opetella nyt sitten sanoja ;) ) ja katsottiin yhdessä ohjelmia. Kun Tuukka tuli töistä, tuli mun iskä ja sen naisystävä käymään kahvilla. Olin pari päivää aiemmin leiponu kaksi mansikka-raparperipiirakkaa, joista toinen oli vielä syömättä (ihme ja kumma :D ).
Nautittiin siis kahvit ja piirakat ulkona tupareita ja kihlajaisjuhlia varten ostetun paviljongin alla auringon paistaessa ja Maisan kokatessa vanhoilla kattiloilla "keittoa" ja ajaessa pienellä "ruohonleikkurillaan" nurmikkoa :) Illalla tytön jo mentyä nukkumaan mua kuumotti tulla kirjoittamaan jo lisää, mutta en nähnyt siinä mitään järkeä (olisi tullut pari postausta jo yhden päivän aikana ja en tiennyt mistä kirjoittaa :D ), joten aloin taas vaihteeksi väritellä värityskirjaa...Katsottiin vielä sunnuntain sääennuste, koska suunnitelmissa oli lähteä pienelle patikkaretkelle lähistöllä olevalle Haukankierrokselle.

Tämä valmistui kokonaan lauantaina :P
Tän auringonkukan keskusta valmistui lauantai-iltana :

   Yö meni huonosti, tosin pitkästä aikaa! Mulla on ollut muutama pidempi vaihe joiden aikana oon nähnyt ihan kamalia painajaisia, ja Tuukka on saanu kokea osansa kun alan tappelemaan :/ . Nyt olin nähnyt unta siitä että meidän talo palaa ja lapset on sisällä, niinkuin kissatkin- joita meillä ei edes ole. Sitten olin rauhoittunut ja tyytynyt manaamaan kun palomiehet oli kastellu meidän talon :D Yksi pieni muistikuva on siitä, että havahduin olevinaan hereille ja näin meidän kirjahyllyn päällä jotain kamalia hahmoja- en sittenkään ollut hereillä :'D. Taas jälleen tönin Tuukan hereille, että saan jotain valoa, millä osoittaa kirjahyllylle saadakseni unen tuomat kuvat verkkokalvoilta pois.

Maisa kokkasi eilen niin hyvin,
että kolautti silmäkulman tuolinkulmaan :(
Tässä hän odottelee uloslähtöä <3
Aamukahvia
















Aamulla en havahtunut Tuukan herättelyihin, heräsin siis 11 pintaan päänsäryn kanssa -.-  . Aamukahvia hörppien ja ohjelmia katsellen lähti päivä hiljalleen käyntiin, ja kohta alettiinkin jo tehä lähtöä- mulle tuli kannettavaksi reppu mihin varuiksi pakattiin Maisalle vaippoja ja juotavaa, ja pitkähihaiset jokaselle. Taisipa mukaan päästä ihan vain kaiken varalta ensiapulaukkukin. Avuksi (kömpelö kun oon) otin kävelysauvat, jotka osoittautukin sitten hyväksi ideaksi! Tuukka kantoi Maisaa kantoliinassa ja Maisa nautti kyydistä ja maisemista <3.
Vähän alkaa jännittää minne tuo mies mut vie ;)

 
Tuukka ja Maisa aloituspisteellä :)
Voittajafiilis ennenkuin ollaan edes matkaan päästy :D
Tuukka on ollut mukana aikoinaan tekemässä Haukankierrosta, joten matkaan vain! Alkuun kuljettiin pellolla, sitten siirryttiin hetkeksi kulkemaan lähes umpeen kasvanutta polkua, ja sitten alkoi nousu ylöspäin metsäpolkua pitkin. Tässä vaiheessa syke oli jo yli 130.

 Matkalle mahtui juurakkoisempaa polkua, hieman mutaistakin pätkää, mutta kuitenkin kaikinpuolin mukavaa oli kulkea, kun aurinko paisteli puiden lomasta :) . Välillä syke kävi yli 170, silloin oli pakko sanoa Tuukalle että siinä menee mun raja, jolloin alkaa tuntua ahdistavalta.



Hidastettiin siis aina tuolloin vähän, mutta kuitenkin kuljettiin koko ajan eteenpäin :) Pari juomataukoa pidettiin, ja muuten pysähdykset johtuivat vain siitä, että halusin ottaa kuvia.








Mitä lukijat näette kuvassa ? :D
 Hunttijärven pienen rannanpätkän kohdalla mieleni teki uimaan, mutta pyyhettä ei ollut mukana eikä uikkareita. Sitten alkoi kiipeäminen Kaatuvan kallion näköalapaikalle, todella jyrkkää nousua, ja Tuukka ehdotti jos jätettäisiin toiselle kerralle, mutta hetken mietittyäni sanoin että kiivetään vaan! Ihmettelin jälkikäteen itsekin, miten olin tsempannu meidät molemmat sinne ylös- ensi kerralla otan kuvan sen kallion juurelta, jotta näette miten jyrkkä ylösnousu se oikeasti on!

Luonnon omaa superfoodia! Näitä naposteltiin vähän väliä :)


Puoliväli, check! Väsynyt, check!
Vieläkö jaksaa? Joo! Ei vielä huipulla. Ei haittaa!
Huipulle kun päästiin, vilkaisin miten ihanat maisemat oli Hunttijärvelle! Aivan mahtavat. Juuri ja juuri ehdin istahtamaan penkeille, jotka Tuukka on 8 vuotta sitten sinne rakentanut- ja sitten alkoi tulla rakeita kuin Esterin sanonko mistä! Jäi kyllä maisemakuvat ottamatta, kun rakeet iski joka puolelle ja järveäkään ei näkynyt kun niin paljon tuli... Ukkonenkin jyrisi aivan ihanasti! 

   Koska huipulla ei ole laavua tai mitään suojaa, päätettiin että pakko lähteä jotain toista kautta pois, ettei ihan täysin kastuta; alas samaa reittiä ei voinut todellakaan laskeutua, siitä olisi tullut vaan hajonneita raajoja ja auenneita päitä. Koska Tuukka oli ollut tekemässä siellä sitä reittiä, se tiesi mistä pääsis turvallisemmin pois- metsäkoneen vanhoja jälkiä pitkin ja siitä sitten autotielle. No, rakeiden tulohan loppu vähän ajan päästä (tottakai), ja me talsittiin tihkusateessa eteenpäin... Ainoa, joka oli kuiva vielä jalkojaan lukuunottamatta, oli Maisa joka nukku onnellisena liinassa Tuukan fleecehupparin sisällä <3 Kun päästiin tielle, alko tulla taas rakeita niin kovaa, että oli pakko pompata metsän puolelle, missä rakeet ei ihan niin kovaa piiskannu meitä. Sitten päätettiin, että vaikka siellä nyt niitä rakeita tulee enemmän ja vähemmän, niin on pakko lähteä eteenpäin kun lihakset on vielä lämpöset; muuten alkaa palella ja pahasti kun ne alkaa jäähtymään.

 
Siinä talsittiin sitten, vaatteet märkänä, kenkät vedestä lotisevina ja siltikin jostain onnistuttiin repimään huumoria ja hauskaa oli <3 Kotiin kun päästiin, niin äkkiä vaan suihku valumaan lämminä vettä, ja siellä suihkussa sitten ne märät vaatteet pois. Ainoa mikä jäi harmittamaan (äiti kun olen), ei ollut mitään, millä suojata se osa Maisan jaloista, joka näkyi Tuukan fleecen sisältä, joten jalat punoitti aika ilkeän näköisesti :'(  ; tosin näin jälkikäteen tuli mieleen että Maisalla oli repussa mukana tuulitakki, mikä hylkii vettä... Mutta ei sille enään minkään voi, jalat saatiin nopeasti lämpiämään ja sitten lämmintä kaakaota keitettiin ja istuskeltiin sohvalla huopiin kääriytyneinä <3

Semmoinen viikonloppu siis meillä :) Todella ihana reissu, vaikka sitä vettä ja rakeita tulikin <3 Vielä ei toistaiseksi särjekään, eli hyvä fiilis :) Jos vaan Mäntsälän suunnalle joskus eksytte, kannattaa käydä tsekkaamassa tää Haukankierros. Siitä tulee meillekin harrastus- päätettiin alkaa käydä siellä paristi kuussa, paremmin varustautuneena ;)

Öitä,

Jenna