10.3.2016

Voihan uhmaikä!

Ensimmäinen postaus mitä oon joutunu luonnostelemaan useempana päivänä ! :D Istuin sohvalla vihko kädessä ja aivot löi tyhjää kun aloin miettimään, miten uhmaikä meillä näkyy. Pientä uhmaa meillä on näkynyt arjessa "jo" reilun vuoden ikäisestä, mutta vasta viime syksyn jälkeen on ollut huomattavissa paremmin se, miten Maisan oma tahto vahvistuu.
Me uskotaan Tuukan kanssa molemmat, että osittain Maisan vahvoja uhmakohtauksia vahvistaa se, ettei Maisa osaa vielä ilmaista itseään sanoin niin, että tulisi aina ymmärretyksi. Kyllähän se itseäkin turhauttaisi, jos ne tärkeimmät, luottoihmiset ei mua ymmärtäisi, kun yritän kertoa, mitä haluan tai tarvitsen!

Loppujen lopuksi, ei meillä kuitenkaan niin kauheasti uhmata. Monesti oon sanonu ihmisille et on se täällä kyläpaikassa kiltisti, mut oottakaa ku kotiovien sisälle päästään... Onhan se totta, että kyläpaikassa tuo lapsi on niin enkeli käytökseltään, ei kiukkua, tottelee heti kun asiasta sanotaan ja missä nyt tähän ikään mennessä on ollut yökylässäkin, niin aina on kerrottu että eihän tämä lapsi edes osaa kiukutella vaan tottelee kiltisti! Mutta hei, sehän on sitten vaan hyvä merkki! 

Seuraava on lainaus MLL:n sivuilta: " Uhmaikä liittyy lapsen tarpeeseen itsenäistyä ja hallita erillisyyttään vanhemmista. Itsenäistyminen on voimakkainta kaikkein lähimmästä ihmissuhteesta, tavallisimmin äidistä. Kun uhmaikäinen kiukkuaa äidilleen, mutta käyttäytyy sopuisasti päiväkodissa ja mummolassa, kyse ei ole äidin huonommasta kasvatustyylistä, vaan suhteen läheisyydestä. ". 
Se, että Maisa ei kiukuttele kylässä ollessaan, vaan tutuissa ympäristöissä ja minulle ja Tuukalle, tarkoittaa vain sitä että luottamussuhde meidän välillä on hyvä <3 Aina uhmakohtauksen tullessa kun tuon muistaisi.


Anyway, seuraavassa esimerkkejä miten uhma meillä näkyy:

 - En laita joka kerta Late-lammasta Netflixistä pyörimään, kun Maisa pyytää. Tämä tapahtuu noin 20 kertaa päivässä, ja lähes joka kerta tuloksena on joko omaan huoneeseen tai keittiöön juokseminen, lattialle heittäytyminen ja huutoitku. Ja jos yritän kiinnittää huomion muualle tai ei huomioi tätä kiukkua ollenkaan, tullaan vähitellen lähemmäs ja lähemmäs, että varmasti äiti huomaa pahan mielen!

- Muutaman kerran päivässä me siivotaan edelliset leikit uusien leikkien tieltä pois, että ei ole sitten niin paljoa siivottavaa illalla, ja muutenkin on mukavampi tässä pienessä asunnossa ettei kaikki lelut ole samaan aikaan levällään. Ensin nousee kiukku siitä, että ne lelut pitää kerätä, ja sitten kun äiti alkaa itse keräämään leluja ja näyttää esimerkkiä, niin tulee kiukku kun äiti ei odottanut mukaan keräämään!

- Piirtäessä olis kiva olla samalla tasolla kuin se paperi, vaakatasossa tietenkin, ja mikäs tähän sopii sen paremmin kuin olohuoneen pöytä! Siihen on ollut muutenkin niin kiva kiivetä lähiaikoina, vaikka siitä äiti ja isi äkkiä käskee poiskin. Mutta kun äiti sanoo että pöydälle ei saa kiivetä, että se on vain ruokailua ja tavaroiden säilytystä varten!

- Muutama päivä sitten oltiin lähdössä kylään ja sanoin Maisalle, että saa valita vaatteet jos haluaa. Neiti käveli kaapille ja takaisin olohuoneeseen, ei siis halunnut valita vaatteita. Sitten menin itse ottamaan tytölle vaatteet kaapista ja ne ei miellyttäneet tyttöä ollenkaan.
Puin kiukkukohtauksen aikana itselle vaatteet päälle, ja kohta Maisa tulee arviolta kymmenen mekkoa sylissään olohuoneeseen, että ne kaikki halutaan päälle :D
Pyysin sitten näyttämään minkä mekon haluaa päälleen, ja osoitti yhtä mekkoa (joka osoittautui t-paidaksi). No sanoin sitten että laitetaan vaan päälle se, ja kun t-paita oli hihoja lukuunottamatta päällä, alkoi itku siitä kun se itse valittu paita laitettiin :D

- Lumikolakin olisi kiva ottaa aina autoon ja kauppaan mukaan. Samoin kuin sylillinen unikavereita.




- Jos ollaan tekemisissä eläinten kanssa, Maisa yleensä käyttäytyy tosi nätisti niiden seurassa. Välillä sitten saattaa otteet olla astetta rajummat eikä tahtoisi antaa eläinten olla rauhassa, ja mä aika herkästi puutun sellasiin juttuihin, koska koira on aina koira ja kissa on aina kissa ja niin edelleen. Monesti on ollut niin, että kun on tarvinnut puuttua Maisan käytökseen eläinten suhteen, niin reaktio on syöksyä eteiseen huutoitkun kanssa ja jälleen lattialle heittäytyen.
   Aina ollaan Maisalle opetettu sitä, että hellästi silitetään, ei saa jahdata ja jos eläin menee itse pois tilanteesta, annetaan mennä ja annetaan nukkua rauhassa. Meidän äidin koiran kanssa Maisa leikkii hippaa, kun mennään siellä käymään; tyttö menee koira edellään kädet koiran selällä asunnon toiseen päähän ja sitten ne vaihtaa suuntaa- tyttö juoksee edellä ja koira perässä :D Ihana seurata niitä kaveruksia, mutta miten sitten selität tuon ikäiselle että kaikki koirat yms ei oo samanlaisia, että tykkää tommosesta leikistä. 

Uhmakohtausten jälkeen me yleensä halitaan ja me vanhemmat selitetään, minkä takia jokin juttu ei nyt onnistunut tai miksi noin tai näin ei saa tehdä yms, kuitenkin niin että Maisa sen pystyy ymmärtämään. Kuitenkin, tää on vielä opettelua meiltäkin, vanhemmuus ylipäätään ja se miten missäkin tilanteessa kannattaa toimia.
Mulle esimerkiks on kauheen vaikee kyläpaikassa olla puuttumatta heti, jos lapsille tulee kinaa keskenään. Varmaan tämäkin helpottaa sen myötä, kun Maisa oppii puhumaan niin että muut lapset ymmärtää häntä.

Minkälaisia uhmakohtauksia teillä on lapsilla? Miten toimitte niissä tilanteissa ?

6.3.2016

Kevättä rinnassa(ko)

Hei vaan taas kaikille ! :)

Onko keskiviikosta tosiaan jo 4 päivää?! :O  Musta tuntuu että päivät menee niin nopeesti, nyt kun ollaan alettu nousta Maisan kanssa aiemmin. Vaikka välttämättä ei saiskaan päivän aikana paljookaan aikaseks, ni tuntuu et ehtii tehdä paljon enemmän. Niinhän se onkin. Ihanaa huomata itsessään jo nyt kevään piristävä vaikutus! :) Hymy on enempi herkässä ja energiaa paljolti enemmän jo.
Maanantaina oli ihana aurinkoinen ilma :)


Ideoita kevään tuloa varten on paljon ja en tiiä mistä ihmeestä meinasin repiä kaikkien niiden toteutukseen aikaa saati sitten rahaa :D Oon mm. mietiskelly kaikkia erilaisia yrttejä, salaattia, marjoja yms. laittavani tonne takapihalle kasvamaan, mut vielä pitäs ottaa selville missä vaiheessa niiden istutus pitää alottaa :D
Kukatki olis kivoja tohon terassin kaiteeseen laatikkoihin, mut ne tuppaa tuomaan mun inhoamat ja kammoamat ampiaiset ja mehiläiset mukanaan :S

Sit oon miettiny et laittasin noita turhia ylimääräsiä tavaroita myyntiin nettiin. Aika hommahan niissä on kuvata, mut loppujen lopuks jos joku saa mun tarpeettomista tavaroista itselleen hyötykäyttöön, ni onhan se sen vaivan arvonen.
Kauheesti olis Maisalle pieniks jääneitä vaatteita ja oikeestaan mulle itelleki pieniä vaatteita jotka ei enää sopis mulle vaikka oisin missin mitoissa :D  Eli kaikenlaista hommaa on tehtäväksi, mielellään jo nyt kevään aikana ;)

Meidän loppuviikko on menny siivotessa ja järjestellessä paikkoja, kun mun ahistuneisuuden ja väsyneisyyden takia on päässy vähän räjähtää kämppä käsiin. Joo, tiiän että myös sotkuisuus aiheuttaa ahistusta ja se onkin sen takia oravanpyörä mistä päästäkseni mä aina tarviin ylimääräsen energiapiikin.
Lisäks käytiin oleilemassa Lahdessa Tuukan pidempi kestosen keikan ajan, perjantaina lähdettiin ensin hakemaan mun äiti töistä ja lauantaina kyläluutailtiin taas, kolmessa paikassa :D Kyl oltiin Maisan kanssa molemmat ihan väsyneitä reissun jälkeen! Tuukan tultua mentiin saunan lämpöön rentoutumaan ja katottiin jotain ohjelmaa Netflixistä :)

Lounaaksi oli tänään eilistä tonnikalapastaa ja salaattia.

Tänä aamuna heräsin puoli kahdeksan aikaan siihen, kun Maisa käperty mun viereen nukkumaan Hello kitty- pehmonsa kanssa <3 :') Voi olla että hieman liikutuin <3 Koko yön painajaisia nähtyäni toi oli ihaninta mitä voi aamulla olla. Siinä sitten Maisa alko heräillä pikkuhiljaa ja laitoin aamulastenohjelmat telkkarista pyörimään, taisinpa itse vielä torkahtaa. Äitikin soitti jossain vaiheessa ja kysy sopiiko tulla aamukahville :D Ne tuli pyörähtää tässä, ja sen jälkeen Maisa kokkas leikkikeittiössään mulle kananmunia ja kahvia.

Touhuiltiin normijuttuja, Tuukka kävi polttelemassa roskia pois ja mä imuroin. Ruuaks tein sitten jotain Ratatouillen tyylistä, mihin heitin jauhelihaa, herkkusieniä, kesäkurpitsaa, paprikaa, valkosia papuja ja tomaattimurskaa, ja haudutin silleen, ettei nestettä enää ollu kasarin pohjalla. Yllätyin itsekin, miten onnistunut tuotos tosta ruuasta tuli :D

Tässä se "jotain Ratatouillen tyylistä" ja lisänä salaattia ja raejuustoa :P
Alkavalla viikolla olis mentävä kuuntelee Mäntsälän hoitopaikkatilanteesta "tiedotusta" ja sit ois kahdet synttärikemut käytävänä :) Ja sitä seuraavalla viikolla olis Maisalla valokuvaus ja 2-vuotisneuvola "vähän" myöhässä.

Ainiin, kävin vaa'alla kaks päivää sitten, enkä kyllä yhtään yllättynyt kun painoa oli tullut takaisin kaks kiloa... Se vedenjuonti jo pelkästään on mulla niin tärkeessä osassa et heti ku se unohtuu ni kyl sen painossa huomaa.

Mut tänää löysin yhden Facebook-ryhmän kautta erään blogin, jonka kirjoittajan teksteihin mä osasin samaistua ihan täysin! Ja jotenki niiden tekstien lukemisesta sai lisää potkua tähän painonpudotukseen, kun tajusi että pienistä askelista se lähtee liikkeelle. Huomisesta alkaen laitan hälytyksen tunnin välein että muistan juoda. Se on nyt mun askel numero 1. 

Tässä vähän ajan päästä ajattelin tehdä pitkästä aikaa aihepostauksen. Olen vielä kahden vaiheilla siinä, kumman näistä toteuttaisin ensin: postaus Maisan tämän hetkisestä kehityksestä ja sen osa-alueista VAI postaus siitä, miten uhmaikä meillä ilmenee. Mitä mieltä te lukijat olette? :) Ja postausehdotuksia saa laittaa tulemaan muutenkin :)



Ensi viikkoon,

Jenna.

2.3.2016

Meidän hiihtoloma ja arkeen paluu

Täällä taas :) Täällä Mäntsälässä oli jo viime viikolla hiihtoloma . Oli ihanaa kun Tuukkakin oli kotona ja ehdittiin touhuta yhdessä <3
Oltiin ulkona ja käytiin kyläilemässä . Nautittiin lämpimiä kaakaoita ja oltiin sohvan nurkassa katsomassa lasten elokuvia . Ehdittiin me yksi yö olla mökilläkin :)

 Torstaina kävi meidän äiti täällä saunomassa ja mun kummitäti myös kylässä :) Oli ihanaa nähdä tätskyä, ollaan aina oltu kauheen läheisiä, ja nyt ku oon muuttanu Mäntsälään, ollaan niin paljon harvemmin yhteyksissä että sit ku vihdoin taas nähdään, tuntuu ettei olla vuoteen nähty :'( Onneks mul on nyt ajokortti, ni pystyy vähän paremmin sumplimaan näkemisiä <3

Illalla vietiin sitten äiti kotiin ja mentiin "piipahtamaan" mökillä, mut päätettiinki sit jäädä yöks :) Oli ihanaa saunoa (jo toista kertaa samana päivänä) ja rupatella mummin ja ukin ja iskän ja sen naisystävän kanssa niitä näitä . Kävin mä jotain kuviakin ottamassa ku oli niin ihana ilma yöllä :D


Lauantaina sit kotiin ja illalla meil oli tyttöjen ilta kahden muun naisen kesken . Mulla oli virkkuukori mukana, tulihan siinä muutamat isoäidin neliöt virkattua samalla ku juttu luisti ;) Iltapalaks syötiin tortilloja ja juotiin vähän skumppaa (tai oikeestaan nautittiin se skumppa hedelmäsalaatin seassa) ja saunottiin . Tuukka oli Maisan ja kaverinsa kanssa kotona, ja jossain vaiheessa sitten toisinpäin, pääsee pojatki järkkää poikienillan .


Sunnuntaina kävästiin taas Lahdessa äidin luona ja sit viel iskällä . Mua alko jo vähän mietityttää ja ahistaa, et miten mä onnistun heräämään maanantaina siihen kun Maisa herää, kun Tuukka ei olekaan kotona . . . Aiemmin meil on menny arkiaamut silleen et Maisa on nukkunu yli yhdeksään ja sen herätyksenä on toiminu Tuukan tauolle tuleminen .
Eli Tuukka on ehtiny yleensä hoitaa sitten Maisan kanssa aamutoimet ennen ku oon ees havahtunu siihen et jotain on meneillään . . . Miten niin hyvät unenlahjat :D
















No, laitoin sitten maanantaiaamuksi herätyksen kahdeksaksi, eli vähän ennen Maisan normaalia heräämisaikaa . Kun herätys sitten soi aamulla, sammutin sen ja jäin kuuntelemaan sänkyyn miten Maisa asiaan reagoi . Ja juttuhan meni niin, että tyttö käveli tohon verhon luo joka toimii ovena Maisan huoneeseen, raotti sitä, katto mua kysyvästi ja hihkaisi "äiti", muttei liikkunut ennen kuin sanoin hyvät huomenet :D

Eilen oli sama juttu, tosin pistin silmät kiinni herätyksen sammuttamisen jälkeen, ja kun Maisa kävi verhon raosta taas vilkaisemassa, pidin silmät kiinni ja kohta kuului jalkojen tepsutus- ei olohuoneessa vaan tytön omassa huoneessa :O       Kuuntelin ja Maisa otti omassa huoneessaan olevasta kirjahyllystä vaan kirjan ja meni omaan sänkyyn lukemaan ! Olin ihan ällistynyt, ja samaan aikaan helpottunut, että ei lähde itsekseen ympäri kämppää puuhailemaan mitään :D Hetken päästä itsekin terästäydyin ja nousin ylös ja sitten tuli Maisakin samalla kun Tuukka tuli tauolle .




Ai niin, käytiin me eilen Maisan kummin, sen siskon ja niiden sukulaistytön kanssa Hoplopissakin :) Maisaa ei kauheesti kiipeileminen kiinnostanu tällä kertaa, vaan vietti enemmän aikaa potkuautoissa ja pallomeressä . 
Aikaa siellä vietettiin "vaan" puolisentoista tuntia, joten tavallaan vähän tuntui turhalta niinkin iso summa kuin 10 euroa 2-vuotiaasta, mut toisaalta jos siellä pari kertaa vuodessa käy ni ei oo paha . Hirveesti siellä oli väkeä nyt kun Lahdessa on hiihtolomaviikko . Syömään ei sinne jääty, vaan mentiin sitten tyttöporukalla RAX:iin syömään .

Tänään kävi kylässä yksi Maisan kummeista. Maisa esitteli kaikki tärkeät unilelut; hauvan, Hello kittyn, pingviinin ja lampaan, ja näytti myös "pottakirjan"- eläinaiheisen äänikirjan, jota meillä luetaan vain potalla käydessä .

 Loppuaika sitten menikin Legoilla rakentaessa :) Tyttö on nukkunu jo kaks tuntia päikkäreitä, täytyy käydä pian herättämässä, että saa illalla saunan jälkeen nukkumaankin :D



Oisko teillä lukijoilla mitään postausideoita ? :)